Savukone vai usvakone. Kas siinä pulma.
Savukoneella tuotetaan efektisavua ja näyttää siltä miltä sana kuulostaakin, savulta.
Neste koostuu lähinnä vedestä ja propyleeni- tai trietyleeniglykolista. Ne ovat alkoholeihin kuuluvia vedyn, hiilen ja hapen yhdisteitä.
Koneessa neste johdetaan sähköllä lämmitettyyn kuumaan putkeen jossa neste höyrystyy.
Koneesta viileämpään ilmaan purkautuessaan vesi- ja glykolihöyry tiivistyy sumuksi.
Propyleeniglykolia käytetään myös elintarvikkeissa (E1520) ja esimerkiksi sähkösavukkeissa.
Aine voi ärsyttää silmiä ja hengitysteitä kuivattavan vaikutuksensa takia..
Usvakoneella haluttu lopputulos on tasainen usva jonka tarkoitus on saattaa näkyviin teattereissa ja konserteissa käytettävien efektivalojen säteet.
Usvakoneita on kahta tyyppiä. Hybridikoneet eli fazerit, yhdistelmä sanoista fogger ja hazer, sekä varsinaiset hazerit.
Fazer-koneet toimivat samalla periaatteella kuin savukoneet mutta laitteeseen
on rakennettu oma tuuletin joka hajottaa savun tasaiseksi.
Hazer-koneet ovat oma alalajinsa. Nesteenä käytetään yleensä öljypohjaista nestettä. Yleensä synteettinen lääkeluokan öljy.
Öljyn läpi pumpataan ilmaa, ilmakuplat nousevat öljyn läpi öljyn pintaan jolloin kupla poksahtaa heti öljyn pinnalla kuin saippuakupla mutta paljon pienempinä. Poksahtaessaan öljy atomisoituu pienen pieniksi hiukkasiksi jotka ovat ilmaa kevyempiä.
Nämä hiukkaset puhalleteaan koneesta ulos omalla puhaltimella tai samalla kompressorin paineella jolla ilma pumpattiin öljyyn.
Lopputuloksena on erittäin kauan leijuva lähes paljaalle silmälle näkymätön usva. Usva leijuu paljon kauemmin kuin mikään savukoneen savu.
Itse öljy on siis täysin synteettinen hiilivetyketju eikä aiheuta hengitysteissä minkäänlaista ärsytystä.
Allergioiden kannalta öljypohjainen hazer on siis paljon vähemmän ärsyttävä kuin kuin glykolipohjaiset.
Savuefektit ja astma:
Asman oireita saattaa pahentaa savunesteiden ilmaa kuivattava vaikutus.
Käsittääkseni ensimmäisiä glykolipohjaisia savukoneita käytettiin ensimmäisen maailmansodan aikana sotasairaaloissa nimenomaan ilmaa kuivattavan vaikutuksen vuoksi. Näin saatiin ilmassa leviäviä patogeenejä ja siis tartuntatauteja vähennettyä.
Savuefektit ja allergiat:
Varsinaisia allergeeneja kummassakaan nestetyypissä ei ole, mutta joissakin savunesteissä käytetyn kasviglyserolin tiedetään aihauttavan joillekin allergisen reaktion. Kasviglyseroli on paksumpaa kuin propyleeniglykoli ja käytetään eri suhteissa saavuttamaan eri käyttötarkoituksiin sopivia nesteitä.
Jos epäilet, tilaa savunesteen käyttöturvallisuustiedote josta selviää tarkalleen mitä neste sisältää.
Summa summarum.
Glykolipohjaiset:
- Edullinen hankkia ja käyttää
- Kuivattaa ilmaa ja hengitysteitä joka voi olla hyvä tai huono asia.
- Saattaa sisältää kasviglyserolia jolle joidenkin tiedetään olevan allergisia.
Öljypohjaiset:
- Monimutkaisempia ja kalliimpia.
- Käyttää todella vähän sähköä koska nestettä ei lämmitetä.
- Nesteet kalliimpia, tosin nestettä kuluu vain murto-osa verrattuna savukoneen kulutukseen.
- Ei tunnettuja allergeeneja
- Saattaa jättää tilan pinnoille tiivistyneen nestekerroksen runsaasti ja säännöllisesti käytettynä.
- Ei kuivaa ilmaa.
Vastuuvapautus:
Kirjoittajalla ei ole auktoriteettia antaa lääketieteellisiä lausuntoja.
Yllä oleva ohje pohjautuu kymmenien vuosien aikana alalla kertyneeseen yleistietoon ja kokemukseen.
Toivottavasti koit sen hyödylliseksi.
